Nuorallatanssija

Tjoo. Pää flippailee taas. Sen siitä saa, kun ei ole lääkitystä. En pystynyt viime viikolla menemään sossuun, enkä ilmoittamaan siitä sinne mitenkään. Miusta varmaan tykätään siellä taas ihan hemmetisti temppuilujeni takia. Onneksi tuo virkailija oli ainakin viimeksi melko ymmärtäväinen. Ehkä tällä viikolla saan jotain edes aikaiseksi, jos vain flunssa hellittää otettaan.
Viikonloppu meni taas huuruisasti kavereiden kanssa kippaillessa, hauskaa oli, tosin yksi toi mukanaan influenssan, joka nyt sitten mätkii päähän aikalailla meitä kaikkia. Eilinen ilta ja tämä päivä on mennyt kuumehuuruissa, ihan totaalisen sekaisin ja niin helvetin kipeänä. Ei juuri muuta ole voinut kuin maata puolikoomassa kolmen peiton alla ja täristä kylmissään ja kuunnella houreita. Nyt onneksi kuume laski ainakin hetkeksi, kun heitin särkylääkkeitä huiviin, vielä kun yskäkin hellittäisi.
Onneksi en sentään ole ollut yksin täällä, vaan poikaystävä on käymässä ja on pitänyt huolta, kun itse en kyennyt. Tosin nyt toisella on kuume nousussa myös. :/
Niin, poikaystävä. Hui, kuulostaa pelottavalta. Olenko oikeasti valmis tähän, miten tässä käy, miten kovaa tällä kertaa sattuu? Koetan elää hetkessä ja olla murehtimatta huomista, mutta sekin on nyt kovin hankalaa. Ehkä tämä tästä vielä joskus.

Ei koskaan pois

Yhä vain kätesi kuristavat
sulkien hengitystieni


Yhä vain kätesi niin julmat
tappavat minua
pääni sisällä 




Ehdin jo ajatella, että nämä olot olisivat loppuneet. Nyt on sitten ilmeisesti oltu tarpeeksi kauan ilman lääkkeitä (kiitos terveyskeskus...), kun yhtäkkiä, kesken rennon hömpän katselut hengitystiet salpautuu ja ne kädet on siinä taas. Villen kädet, periksiantamattomina kuristamassa, enkä voi pakokauhultani tehdä yhtään mitään. 
Unesta lienee turha tänäkään yönä haaveilla. Tai toki tiedän, kuinka uni varmasti tulisi.... Muutama syvä viilto ja helvetisti verta. Sitten voisin nukahtaa onnellinen hymy huulillani, vapaa hymy. Mutta en minä voi, minä lupasin. En itselleni, mutta muille. Nytkö olen jo lupaustenikin vanki. Minkähän vankilan itselleni seuraavaksi kehitän?