Lääkitys potkii päähän. Tai ehkä se on vaan tämä sairaus, en tiedä, enkä enää jaksa välittää. Oksentamisesta tulee hyvä ja turvallinen olo, se on jotain mitä hallitsen. Sen minä osaan.
Meinasin tosin pyörtyä suihkuun ja olo on vieläkin jokseenkin hutera.
Suunnitelmat menevät päin persettä, mutta siihen nyt on jo tottunut. Parempi kun lakkaan suunnittelemasta kokonaan, säästyy ylimääräisiltä murheilta ja pettymyksiltä.
Tänään minä olen sairaus ja se on hyvä. Näin on hyvä.
Unissa veri korvaa kyyneleet. Veri on puhdasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti