maanantai 21. marraskuuta 2011

The animal I have become

Hirviö sai sen, mitä halusi. Ja minä nauroin, minun sairauteni laittoi minut nauramaan, kipeän kuuloista naurua, joka pelottaisi ketä tahansa. Silmät epäuskosta laajenneina kuuntelin kurkustani pulppuavaa naurua samalla, kun tuijotin käsivarttani pitkin valuvaa verta ja verilammikkoa, joka jalkojeni juureen alkoi muodostua.

 Kipu tuntuu niin turvalliselta, se on sentään minun, eikä kenelläkään ole valtaa viedä sitä pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti